Tämä on ollut ensimmäinen päivämme Pyryn kanssa ilman kenenkään holhousta. Hyvin on mennyt, ei mitään ongelmia!

Pyry kävi heti aamulla siskoni kanssa pikku lenkillä, ja minä kävin asioilla Mansikkalassa. Kun palasin puolen päivän jälkeen, oli minun aika mennä ulkoiluttamaan Pyryä. Kävin ihan ensiksi entisessä harjoittelupaikassani Mustissä ja Mirrissä esittelemässä Pyryn. Paikalla olivat "iso pomo", "se-jonka-nimi-näkyi-papereissa" ja "se-joka-ohjasi-minua-eniten" sekä koira-avustajat, shetlanninlammaskoirauros Milli ja pitkäkarvainen mäyräkoira Tori!

Pyry käyttäytyi hienosti koirakaverit nähdessään. Hän taisi jopa tykätä Millistä, enkä usko, että kukaan maailmassa voisi Milliä vihata. Millikin oli herrasmies. Ainoa, jolla jotain hampaankolossa, oli Tori. Hän hieman haukkui Pyrylle, mutta Pyry ei mennyt siihen mukaan.

Ihmisten kanssa vaihdettiin kuulumiset. Kerroin omia tuntemuksiani pääsykokeesta ja kyselin heiltä, että olisiko heillä Royal Caninin Hypoallergista koiranruokaa. Ei ollut, vaan pitäisi käydä eläinlääkärissä sitä hakemassa. Onneksi sain kuulla, että Morris-niminen bordercollieuros oli toipunut tassuvammastaan. Häneltä oli vain katkennut kynsi. Pyryä pidettiin varsin veikeänä otuksena.

Matkani Pyryn kanssa jatkui metsään, jossa lähes eksyimme, mutta apalsimme Vuoksenniskan keskustaan, ohitimme vielä kerran Mustin ja Mirrin ja menimme harjua pitkin entisen kouluni pihalle ja sieltä laskeuduimme kotipihalle.

Käytin Pyryn vielä yhden kerran ulkona ihan äsken. Kävimme Mataran suunnassa. Ohitimme Mataran leikkipuiston ja suuntasimme kuutostien varteen, josta kävelimme takaisin Vuoksenniskalle.

On muuten kiva, että on aurinkoista ja kuumaa!