Vieraat kielet, kulttuurit ja matkailu kiehtovat minua suuresti. Suomen kieli ei ole koskaan tuottanut minulle vaikeuksia, sillä aina sain äidinkielen aineistani ja kokeistani kymppejä. Minusta oli aina mukavaa kirjoittaa aineita, ensin vain äidinkielellä ja myöhemmin muillakin kielillä (englanti, ruotsi, saksa).
Englantia osaan puhua ja kirjoittaa selkeästi parhaiten. Olen opiskellut sitä pisimpään, ja ensimmäinen opettaja, joka hoksasi kielellisen lahjakkuuteni, oli ala-asteen englanninopettajani. Sen vuoksi innostuin opiskelemaan juuri sitä ja äidinkieltä.
Ruotsia en ole koskaan pitänyt pakkopullana. Se oli minulle vain yksi aine muiden joukossa, ja enemmän minua stressasivat matikka ja liikunta. Ruotsi oli minulle todella helppo oppia, sen kielioppi tuntui vaan niin luontevalta opetella. Kuviksen lisäksi nimenomaan ruotsi oli ainoa aine, josta sain välitodistuksiini kymppejä! Ja onnistui pari kertaa lyömään ruotsin kokeissa jopa luokan priimuksen, arvosanoin 9 ½ ja 10-! Niistä olen erittäin ylpeä! :) Ruotsi oli paras aineeni jopa lukion päättötodistuksessa ja yo-todistuksessa. Muut kielet eivät tosin jääneet kauas taakse.
Saksan aloitin vapaaehtoisena jo yläasteella ja jatkoin lukioon. Sekin sujui kuin tanssi vaan ja oli ehdottomasti parhaita aineitani myös lukiossa. Sääli vain, että lukion jälkeen sitä ja ruotsia ei ole tarvinnut arkielämässä. Osaan periaatteessa kirjoittaa molempia kieliä, mutta puhuminen onkin jo varmaan sitten haastavampaa.
Työväenopiston kautta suoritin myös pari italian kurssia lukiossa. Se oli todella mukava kieli, helppo oppia! Italian kieli on mielestäni maailman kaunein kieli, ja tahtoisin opiskella sitä lisää. Espanjaa opiskelin journalistiikan opintojeni lisänä kurssin, ja sitäkin tahtoisin oppia lisää.
Vaikka asunkin Itä-Suomessa, minä en ole kiinnostunut venäjän kielestä ja kulttuurista. Venäjän kieli on mielestäni yksi maailman rumimpia (ellei jopa rumin), ja venäläinen kulttuuri ja Venäjä maana eivät kiinnosta pätkän vertaa. Venäjä on silmissäni ihan liian lähellä kotiani, enkä todellakaan pidä venäläisten politiikasta. En pidä venäläisiä luotettavina. En ole rasisti, minä vain en ole kiinnostunut Venäjästä.
Pidän kovasti matkailusta. Ensimmäisen ulkomaan-matkani tein äitini ja siskoni kanssa yläasteella, ja kohteena oli Pariisi. Olisin halunnut Italiaan tai Kreikkaan, mutta äiti ei pidä kuumasta ilmastosta, joten piti mennä siskoni ehdotusten mukaan - joko Pariisi tai Lontoo. Olin tympääntynyt, koska kumpikaan ei houkuttanut minua. Valitsin kuitenkin Pariisin, koska se oli vähemmän epämiellyttävä kuin Lontoo. Pariisi kuitenkin osoittautui todelliseksi paratiisiksi! Kukaan meistä ei puhunut ranskaa, joten koetimme pärjätä äidin huonolla englannilla, sekä suomella!
Kyllä, eräässä myymälässä myyjä puhui hauskan korostettua suomea, hän oli tosi lupsakka mies! Ja Euro Disneyssä oli erään huvilaitteen luona ihan suomalainen tyttö päästämässä meitä sisään. Hän ei ymmärtänyt äidin englantia lainkaan, mutta minä sitten vähän murahdin itsekseni "kolme", ja samassa kuului "kiitos!", ja pääsimme laitteeseen! :D Kyllä saatiin hyvät naurut!
Pariisista muistan riemukaaren ja Eiffel-tornin, Champs Elyseen, Seinen, Notre Damen, Euro Disneyn, Versaillesin ja, tietenkin, Louvren. Lempipaikkojani olivat Euro Disney ja Louvre, sainpas nähdä Mona Lisan ja muita taideaarteita! Miinus matkasta: mentiin pitkälti siskoni ja äitini mieltymysten mukaan, enkä päässyt hevosrattaisiin Versaillesissa.
Seuraava pitempi matkani oli Saksaan lukion saksanryhmän kera. Kohteemme oli Salzgitter, jossa pääsimme asumaan saksalaisissa perheissä ja käymään koulua perheen opiskelijoiden kera. Mukaan mahtui myös retkiä, kävimme Quedlinburgissa, Wolfenbuettelissä ja Harz-vuoristossa, sekä viikonloppuna käytiin perheiden kanssa missä tahansa kaupungissa. Me valitsimme Hannoverin.
Saksa oli kertakaikkisen upea maa. Valtavia hevoslaitumia vieri vieressä, ne eivät loppuneet koskaan. Salzgitter oli upea kaupunki, yhtään tietenkään väheksymättä myös muita kaupunkeja, joissa kävimme. Oli mahtavaa päästä seuraamaan saksalaista koti- ja kouluelämää ihan vierestä. Asuin Clara Leben- nimisen tytön luona. Hänellä oli isosisko ja -veli sekä pikkusisko- ja veli. Isä oli lastenlääkäri, ja äiti opettaja. Heillä oli iso koira, viisi kania, kaksi käärmettä ja rottia. Heillä oli kaunein koti, jonka olin koskaan nähnyt!
Viimeisenä iltana meillä suomalais-saksalainen ilta, jossa kaikki suomalaiset toivat omat saksalaisperheensä mukanaan, ja meillä oli paljon hauskaa ohjelmaa, kuten Vilhelm Tell- esitys, jonka me suomalaiset näyttelimme. Se oli kertakaikkiaan ainutlaatuinen kokemus.
Kolmas ja viimeisin pitkä matkani oli Englantiin ja Walesiin. Se oli kahden viikon opintomatka Joutsenon opiston englannin kielilinjan kanssa. Ensimmäinen viiko vietettiin Walesissä, Abergavennyssa. Se oli upea paikka, todella kaunis ympäristö siellä! Ja paljon oli lampaita ja narsisseja. :D Viikon aikana käytiin erilaisissa walesiläisissä paikoissa, mm. Cardiffissa ja hiilikaivoksessa. Pidin Cardiffista, se on kaunis kaupunki. :)
Ja mitä Britannian-matka ei olisikaan, ellei olisi sitä iänikuista, yllätys yllätys, Lontoota? Jo pienenä ajattelin, että Lontoon nimi on niin ruma, etten sinne halua ikinä. Lontoo on kaupunkina niin tunnettu, että se peittää koko muun Britannian jalkoihinsa. Eikä se ole edes sitä parasta Britanniaa, paras Britannia on Walesissä ja takuuvarmasti myös Skotlannissa, jonka Loch Ness minua houkuttelee.
Lontoo ei ole kaupunkina kaunis. Se on ahdas ja tunkkainen. Parasta antia siellä olivat Burger King ja National Gallery. Olisin halunnut siihen maailmanpyörään, mutta aikaa ei ollut. Sisko kävi monessa eri paikassa, ja minä ihailin taidetta National Galleryssä. Ikimuistoisin näky oli King's Cross- aseman laituri 7 3/4. :D
Mutta hauskaa oli se, että me tultiin maahan etuajassa, joten kukaan ei ollut meitä vastassa Walesin puolella. Eikä kukaan avannut ovea meille, kun tultiin perille. Siinä sitten nukkua kyhjötettiin jääkylmässä bussissa kolme tuntia, ennen kuin meidät huomattiin ja päästettiin sisään. :D
Toinen hauska oli juttu oli se, että keskellä yötä meni palohälytyslaitteet päälle! Asuimme eräässä koulussa teinien kanssa, ja he pelasivat alakerrassa biljardia, kun me oltiin yläkerrassa, ja ainakin minä olin jo ihan nukuksissa sängyssä. Sitten alkoi kuulua outoa ulinaa, ja ryhmäni astui käytäville melun herättämänä. Kun kävi selväksi, että kyseessä oli palohälytys, kaikki lähtivät kirkuen juoksemaan ulos. No minä tietenkin jäin sänkyyn, koska nukutti niin paljon. Lopulta melu kävi sietämättömäksi, ja nousin sängystä ja menin täysin tyhjälle käytävälle. Kaikki huoneet olivat tyhjentyneet. Katsoin ikkunasta ulos. Kaikki olivat ulkona kauhuissaan. Ja mitä minä tein? Kävin istumaan sängylle! Siellä olisi voinut olla tulipalo, mutta minä jäin kököttämään siihen loppua odottaen! Pian hälytys kuitenkin meni pois päältä, ja porukkaa alkoi tulla taas sisälle. Oli käynyt selväksi, että eräs poika oli vahingossa rikkonut laukaisimen pallolla. Ja vihdoinkin sain nukkua.
Olen käynyt myös Tallinnassa ja Tukholmassa, mutta niistä ei jäänyt mitään muistoja, ei humalan, vaan matkojen tylsyyden vuoksi. Ja muuten olen vaan kierrllyt ympäri Suomea, mukaan lukien Helsinki, Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä, Korpilahti, Muurame, Joutsa, Seinäjoki, Ilmajoki, Kouvola, Taavetti, Lappeenrtanta, Joutseno, Joensuu, Koli, Kuopio, Varpaisjärvi, Savonlinna ja Parikkala.
Paikkoja, joissa tahtoisin käydä: Skotlanti, Irlanti, Espanja, Italia, Kreikka, Japani, Singapore, Malesia, Indonesia, Bhutan, Nepal, Mongolia, Tiibet, Australia, Kanada, USA (erityisesti New York, Los Angeles, Seattle ja keskilänsi).
Englantia osaan puhua ja kirjoittaa selkeästi parhaiten. Olen opiskellut sitä pisimpään, ja ensimmäinen opettaja, joka hoksasi kielellisen lahjakkuuteni, oli ala-asteen englanninopettajani. Sen vuoksi innostuin opiskelemaan juuri sitä ja äidinkieltä.
Ruotsia en ole koskaan pitänyt pakkopullana. Se oli minulle vain yksi aine muiden joukossa, ja enemmän minua stressasivat matikka ja liikunta. Ruotsi oli minulle todella helppo oppia, sen kielioppi tuntui vaan niin luontevalta opetella. Kuviksen lisäksi nimenomaan ruotsi oli ainoa aine, josta sain välitodistuksiini kymppejä! Ja onnistui pari kertaa lyömään ruotsin kokeissa jopa luokan priimuksen, arvosanoin 9 ½ ja 10-! Niistä olen erittäin ylpeä! :) Ruotsi oli paras aineeni jopa lukion päättötodistuksessa ja yo-todistuksessa. Muut kielet eivät tosin jääneet kauas taakse.
Saksan aloitin vapaaehtoisena jo yläasteella ja jatkoin lukioon. Sekin sujui kuin tanssi vaan ja oli ehdottomasti parhaita aineitani myös lukiossa. Sääli vain, että lukion jälkeen sitä ja ruotsia ei ole tarvinnut arkielämässä. Osaan periaatteessa kirjoittaa molempia kieliä, mutta puhuminen onkin jo varmaan sitten haastavampaa.
Työväenopiston kautta suoritin myös pari italian kurssia lukiossa. Se oli todella mukava kieli, helppo oppia! Italian kieli on mielestäni maailman kaunein kieli, ja tahtoisin opiskella sitä lisää. Espanjaa opiskelin journalistiikan opintojeni lisänä kurssin, ja sitäkin tahtoisin oppia lisää.
Vaikka asunkin Itä-Suomessa, minä en ole kiinnostunut venäjän kielestä ja kulttuurista. Venäjän kieli on mielestäni yksi maailman rumimpia (ellei jopa rumin), ja venäläinen kulttuuri ja Venäjä maana eivät kiinnosta pätkän vertaa. Venäjä on silmissäni ihan liian lähellä kotiani, enkä todellakaan pidä venäläisten politiikasta. En pidä venäläisiä luotettavina. En ole rasisti, minä vain en ole kiinnostunut Venäjästä.
Pidän kovasti matkailusta. Ensimmäisen ulkomaan-matkani tein äitini ja siskoni kanssa yläasteella, ja kohteena oli Pariisi. Olisin halunnut Italiaan tai Kreikkaan, mutta äiti ei pidä kuumasta ilmastosta, joten piti mennä siskoni ehdotusten mukaan - joko Pariisi tai Lontoo. Olin tympääntynyt, koska kumpikaan ei houkuttanut minua. Valitsin kuitenkin Pariisin, koska se oli vähemmän epämiellyttävä kuin Lontoo. Pariisi kuitenkin osoittautui todelliseksi paratiisiksi! Kukaan meistä ei puhunut ranskaa, joten koetimme pärjätä äidin huonolla englannilla, sekä suomella!
Kyllä, eräässä myymälässä myyjä puhui hauskan korostettua suomea, hän oli tosi lupsakka mies! Ja Euro Disneyssä oli erään huvilaitteen luona ihan suomalainen tyttö päästämässä meitä sisään. Hän ei ymmärtänyt äidin englantia lainkaan, mutta minä sitten vähän murahdin itsekseni "kolme", ja samassa kuului "kiitos!", ja pääsimme laitteeseen! :D Kyllä saatiin hyvät naurut!
Pariisista muistan riemukaaren ja Eiffel-tornin, Champs Elyseen, Seinen, Notre Damen, Euro Disneyn, Versaillesin ja, tietenkin, Louvren. Lempipaikkojani olivat Euro Disney ja Louvre, sainpas nähdä Mona Lisan ja muita taideaarteita! Miinus matkasta: mentiin pitkälti siskoni ja äitini mieltymysten mukaan, enkä päässyt hevosrattaisiin Versaillesissa.
Seuraava pitempi matkani oli Saksaan lukion saksanryhmän kera. Kohteemme oli Salzgitter, jossa pääsimme asumaan saksalaisissa perheissä ja käymään koulua perheen opiskelijoiden kera. Mukaan mahtui myös retkiä, kävimme Quedlinburgissa, Wolfenbuettelissä ja Harz-vuoristossa, sekä viikonloppuna käytiin perheiden kanssa missä tahansa kaupungissa. Me valitsimme Hannoverin.
Saksa oli kertakaikkisen upea maa. Valtavia hevoslaitumia vieri vieressä, ne eivät loppuneet koskaan. Salzgitter oli upea kaupunki, yhtään tietenkään väheksymättä myös muita kaupunkeja, joissa kävimme. Oli mahtavaa päästä seuraamaan saksalaista koti- ja kouluelämää ihan vierestä. Asuin Clara Leben- nimisen tytön luona. Hänellä oli isosisko ja -veli sekä pikkusisko- ja veli. Isä oli lastenlääkäri, ja äiti opettaja. Heillä oli iso koira, viisi kania, kaksi käärmettä ja rottia. Heillä oli kaunein koti, jonka olin koskaan nähnyt!
Viimeisenä iltana meillä suomalais-saksalainen ilta, jossa kaikki suomalaiset toivat omat saksalaisperheensä mukanaan, ja meillä oli paljon hauskaa ohjelmaa, kuten Vilhelm Tell- esitys, jonka me suomalaiset näyttelimme. Se oli kertakaikkiaan ainutlaatuinen kokemus.
Kolmas ja viimeisin pitkä matkani oli Englantiin ja Walesiin. Se oli kahden viikon opintomatka Joutsenon opiston englannin kielilinjan kanssa. Ensimmäinen viiko vietettiin Walesissä, Abergavennyssa. Se oli upea paikka, todella kaunis ympäristö siellä! Ja paljon oli lampaita ja narsisseja. :D Viikon aikana käytiin erilaisissa walesiläisissä paikoissa, mm. Cardiffissa ja hiilikaivoksessa. Pidin Cardiffista, se on kaunis kaupunki. :)
Ja mitä Britannian-matka ei olisikaan, ellei olisi sitä iänikuista, yllätys yllätys, Lontoota? Jo pienenä ajattelin, että Lontoon nimi on niin ruma, etten sinne halua ikinä. Lontoo on kaupunkina niin tunnettu, että se peittää koko muun Britannian jalkoihinsa. Eikä se ole edes sitä parasta Britanniaa, paras Britannia on Walesissä ja takuuvarmasti myös Skotlannissa, jonka Loch Ness minua houkuttelee.
Lontoo ei ole kaupunkina kaunis. Se on ahdas ja tunkkainen. Parasta antia siellä olivat Burger King ja National Gallery. Olisin halunnut siihen maailmanpyörään, mutta aikaa ei ollut. Sisko kävi monessa eri paikassa, ja minä ihailin taidetta National Galleryssä. Ikimuistoisin näky oli King's Cross- aseman laituri 7 3/4. :D
Mutta hauskaa oli se, että me tultiin maahan etuajassa, joten kukaan ei ollut meitä vastassa Walesin puolella. Eikä kukaan avannut ovea meille, kun tultiin perille. Siinä sitten nukkua kyhjötettiin jääkylmässä bussissa kolme tuntia, ennen kuin meidät huomattiin ja päästettiin sisään. :D
Toinen hauska oli juttu oli se, että keskellä yötä meni palohälytyslaitteet päälle! Asuimme eräässä koulussa teinien kanssa, ja he pelasivat alakerrassa biljardia, kun me oltiin yläkerrassa, ja ainakin minä olin jo ihan nukuksissa sängyssä. Sitten alkoi kuulua outoa ulinaa, ja ryhmäni astui käytäville melun herättämänä. Kun kävi selväksi, että kyseessä oli palohälytys, kaikki lähtivät kirkuen juoksemaan ulos. No minä tietenkin jäin sänkyyn, koska nukutti niin paljon. Lopulta melu kävi sietämättömäksi, ja nousin sängystä ja menin täysin tyhjälle käytävälle. Kaikki huoneet olivat tyhjentyneet. Katsoin ikkunasta ulos. Kaikki olivat ulkona kauhuissaan. Ja mitä minä tein? Kävin istumaan sängylle! Siellä olisi voinut olla tulipalo, mutta minä jäin kököttämään siihen loppua odottaen! Pian hälytys kuitenkin meni pois päältä, ja porukkaa alkoi tulla taas sisälle. Oli käynyt selväksi, että eräs poika oli vahingossa rikkonut laukaisimen pallolla. Ja vihdoinkin sain nukkua.
Olen käynyt myös Tallinnassa ja Tukholmassa, mutta niistä ei jäänyt mitään muistoja, ei humalan, vaan matkojen tylsyyden vuoksi. Ja muuten olen vaan kierrllyt ympäri Suomea, mukaan lukien Helsinki, Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä, Korpilahti, Muurame, Joutsa, Seinäjoki, Ilmajoki, Kouvola, Taavetti, Lappeenrtanta, Joutseno, Joensuu, Koli, Kuopio, Varpaisjärvi, Savonlinna ja Parikkala.
Paikkoja, joissa tahtoisin käydä: Skotlanti, Irlanti, Espanja, Italia, Kreikka, Japani, Singapore, Malesia, Indonesia, Bhutan, Nepal, Mongolia, Tiibet, Australia, Kanada, USA (erityisesti New York, Los Angeles, Seattle ja keskilänsi).
